Epilä ja sielläpäin

 Vuonna 1927 valmistunut Lielahden rautatieasema on nykyisin vailla käyttöä. Aseman ikkunat ovat säpissä, ja junat vilahtavat säännöllisin ajoin lähes 90-vuotiaan asemavanhuksen ohi. Henkilöliikennettä ei ole ollut vuoden 1983 jälkeen, eli asema on ollut yli 30 vuotta hiljaisena. En tiedä onko asemalla ollut jotain tavaraliikenteen tapaista henkiläliikenteen loppumisen jälkeen, mutta näin joukkoliikennettä käyttävän ihmisen mielestä tavaraliikenne tuntuu aivan samantekevältä. Asema on rakennettu punatiilestä. Tällaiset asemat olivat 1920-luvulla rakennetuiksi yleisiä. Esimerkiksi Lielahden aseman suunnitellut Thure Hellström oli myös nykyäänkin toiminnassa olevan Hämeenlinnan rautatieaseman arkkitehti.
 

 Asema on ollut yksi Tampereen edesmenneen lähijunaliikenteen merkittävimmistä pysähtymispaikoista. Linkin takana löytyy vuoden 1981 lähijunaliikenteen kartta. http://www.saunalahti.fi/kestinen/paikallisjuna/index.html Yksi syy lähijunaliikenteen lakkauttamiselle oli uusien asuinalueiden rakentaminen kauas silloisista liikenneyhteyksistä, mikä vaati yksityisautoilun lisäämistä ja uusien tieyhteyksien avaamista. Tämä taas oli poissa joukkoliikenteen kehittämiseltä, ja tamperelaiset tottuivat käyttämään omaa autoa tai nysseä. Rautatiet jäivät paitsioon eikä niihin panostettu. Lopulta lähiliikenne ajettiin alas, ja nykyään Tampereen ainoa henkilöliikenneasema on Tampereen keskustan iso rautatieasema. Aseman ympäristö on karua, ja vaikka ollaan keskeisellä tamperelaisten käyttämällä liikkumisväylällä, ei aseman lähellä ole tiivistä rakentamista. Merkittävimmät rakennukset lähistöllä ovat Lielahden voimalaitos radan toisella puolella ja järkyttävän rumat uudet paritalot alas Pispalan valtatielle mentäessä.

Katsellessani suoja-aitojen vierestä rautatielinjauksen luomasta käytävästä kohti Tampereen keskustaa, jossa näkyivät Naistenlahden voimalan tornit tuli mieleen kuinka makeaa olisi odottaa laiturilla lähijunaa, ja samalla nähdä kaukaisuuteen kohti määränpäähän, jossa odottaa ydinkeskusta korkeine rakennuksineen, tunnelmallisina katuineen ja monimuotoisuuksineen. 

Eteläänpäin näkyi yllättävän hieno maisema useiden kilometrien päähän ja katse kiiri Pyhäjärven takana kohoaville kukkulille.

Kolmannessa kuvassa näkyy asemalaituri, jonka urbaani graffitikulttuuri on vallannut. Onkohan tässä kuvassa näkyvä laituri ollut tavaraliikennettä varten? Sen verran kaukana itse asemarakennuksesta tämä rakennelma oli. 

Parinsadan metrin päästä löytyy yksi Tampereen kiehtovimmista paikoista. Epilän kylpylä on 1930-luvun lamavuosien synnyttämä hanke, jonka rahoitti tehtailija Sixtus Syrjänen, jonka talon maille kylpylä rakennettiin. Kylpylä rakentui jääkauden synnyttämän supan ympärille. Tunnistettavia rakennelmia kylpylän alueella on supan rannalla ollut paviljonkirakennus ja supan keskellä olleeseen pieneen saarekkeeseen johtanut kaarisilta. Kylpylää ympäröi etelässä Porin rata, idässä Lielahden voimalaitos, ja pohjoispuolella Epilänharju. Kylpylä ei ikinä valmistunut, mutta 30-luvulta peräisin olevat rakennelmat ovat säilyneet, mutta jääneet luonnon kasvuvoiman alle.
Esimerkiksi tässä kuvassa näkyy kylpylä nykyistä paremmassa kunnossa. (Tamperelainen)

Betonirakennelma on alueen näkyvin maamerkki.

Alkuperäisen kaarisillan rakenteet

Paviljongin sisätiloja.

Puut ovat kaatuneet paviljongin päälle.

Vanhaa betoni-aitaa. Kuva tärähtynyt.

Puut ovat kaatuneet uudeksi katoksi pavilgongille.

Näkymä betonirakennelman päältä supalle. Kasvillisuutta on

Lopuksi kävin Tampereen mainstriimimmäillä underground-nähtävyydellä eli Uittotunnelilla. Vaikka Uittotunneli lienee ollut surullisenkuuluisa projekti jo rakennusvaiheessa (Pispalan kirkko), on tunneli tunnelmallinen paikka, jolle toivoisi jotain käyttöä. Ihan vain ajatusleikkinä: Harjun alittava kevyen liikenteen väylä erillisine pyöräkaistoineen voisi olla makea. Kytkeytyminen Näsijärven rantareittiin (Näsijärven rantaa pitkin kulkeva kevyen liikenteen reitti??) toisi Länsi-Tampereen asukkaille sujuvan yhteyden Näsijärvelle, jonka rannat ovat yksityisautoilijoiden valtakuntaa.

Keskellä tunnelia